Joosefin vuosi

Sunnuntaina on marianpäivä, josta on yhdeksän kuukautta jouluun. Silloin muistellaan enkelin ilmoitusta, että Maria tulee raskaaksi ja synnyttää lapsen, joka ”on pyhä, ja häntä kutsutaan Jumalan Pojaksi”.

Maria ei heittäydy poikkiteloin, vaan vastaa: ”Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit.” Marian suostumusta on juhlittu vuosisadat. Hän kun ensimmäisenä myöntyi siihen, mitä Jumala Jeesuksessa ajaa takaa.

Paikka paikoin ja aika ajoin äiti on jopa syrjäyttänyt pojan. Axel Munthe kertoo kirjassaan Huvila meren rannalla napolilaisesta isä Anastasiosta. Tämän mukaan Jeesuksen Kristuksen maine johtui yksinomaan siitä, että hän oli Madonnan poika.

Kun Jeesus kerran torjuen tokaisi, ”anna minun olla, nainen”, silläpä oli seurauksensa. ”Perciò ha finito male, sentähden hänen kävi lopulta huonosti.”

Tänä vuonna marianpäivä osuu lähes yksiin Joosefin nimi- ja nimikkopäivän kanssa. Se on perjantaina. Vaikka Mariaan ja Joosefiin viitataankin yhtä lailla Jeesuksen isänä ja äitinä (Luuk. 2:41,48), Joosefia ei ole muistettu murto-osaakaan siitä mitä Mariaa.

Nyt paavi Fransiskus on kuitenkin omistanut Joosefille kokonaisen vuoden. Hän huomauttaa, että Joosefin reaktio kahteen enkeli-ilmestykseensä oli aivan samanlainen kuin vaimonkin.

”Kaikissa elämänsä tilanteissa Joosef antoi myöntävän vastauksen kuten Maria Herran syntymän ilmoituksessa ja Jeesus Getsemanessa.”

Paavi myös toteaa, että Joosef hyväksyi ilman ehtoja Marian, jonka raskauden kanssa hänellä ei ollut mitään tekemistä. ”Haluan ajatella, että Joosefin asenteista Jeesus sai lähtökohdan vertaukseen tuhlaajapojasta ja armahtavasta isästä.”

Joosef ei silti ole pelkkä Maria-verrokki, vaan ennen muuta rakennusmies, jolta ”Jeesus oppi, kuinka arvokasta, arvollista ja iloista on syödä leipää, jonka on omalla työllään ansainnut”. Niinpä.

Jeesuksen lapsuuskuvasto on peräti naisvoittoinen. Tänä viikonloppuna ja tänä vuonna sitä kuitenkin tasapainottaa puolisonsa rinnalle nouseva Joosef. Tulee näkyviin, että usko on kuin onkin joka miehen.